Mykoplasma

Flunssamaisia oireita aiheuttava mykoplasma on usein hengityselimistössä esiintyvä tulehdussairaus, jota ilmenee erityisesti urheilijoilla ja paljon liikuntaa harrastavilla. Jotkut mykoplasman tyypit voivat aiheuttaa jopa keuhkokuumetta. Mykoplasmabakteereilla ei ole soluseinää ja tästä johtuen vain osa antibiooteista tehoaa niihin.

Voit tilata lääkkeet mykoplasmaan euroClinixiltä. euroClinix on verkkoklinikka, joka on ollut toiminnassa jo vuodesta 2004. Tilateksesi lääkkeet, sinun täytyy ainoastaan täyttää lyhyt terveyskysely, jonka avulla lääkäri varmistuu hoidon sopivuudesta sinulle ja kirjoittaa sähköisen reseptin. Lääkkeet toimitetaan sinulle postissa.

Mikä mykoplasma on?

Mykoplasmat ovat pienimpiä bakteereja, jotka pystyvät elämään solujen ulkopuolella. Niitä pidettiin aluksi viruksina, mutta ne varmistettiin pieniksi ja sitkeiksi bakteereiksi 1960-luvun alussa. Mykoplasmat poikkeavat muista bakteereista, sillä niiltä puuttuu soluseinä. Juuri soluseinän puuttumisen takia vain harvat antibiootit tehoavat mykoplasmaan. Mykoplasmabakteerien lajeja tunnetaan tänä päivänä noin 130, ja niistä 13 voi aiheuttaa oireita ihmisille. Mykoplasmat ovat yleisiä ihmisen elinympäristössä, eläimissä ja kasveissa, ja niitä on ainakin tilapäisesti terveidenkin ihmisten limakalvoilla. Osa mykoplasmoista aiheuttaa oireita vain immuunipuutoksesta kärsiville ihmisille, kuten AIDS-potilaille, mutta osa niistä pystyy aiheuttamaan infektion myös perusterveille ihmisille.

Mykoplasma aiheuttaa yleensä pitkäkestoisia hengitystiepainotteisia tulehdustiloja. Mykoplasman taudinkuva vaihtelee huomattavasti sairastuneiden välillä, sillä osalle mykoplasma aiheuttaa jopa keuhkokuumeen, kun taas osalla oireet ovat hyvin lieviä ja paranevat itsestään. Tyypillistä mykoplasmalle on myös oireiden vaihtelu päivittäin: yhtenä päivänä oireet ovat voimakkaat, seuraavana päivänä lievät ja kolmantena taas voimakkaat.

Mykoplasmat voivat aiheuttaa hengitystieinfektioiden lisäksi virtsateiden ja sukuelinten infektioita. Hengitysinfektioiden aiheuttajina ovat M. pneumoniae -lajin bakteerit. Hengitystieinfektioita esiintyy ympäri vuoden, eniten kuitenkin syksyllä ja talvella. Epidemioita ilmenee muutaman vuoden välein. Suomessa diagnosoidaan vuosittain noin 500 mykoplasman aiheuttamaa hengitystieinfektiota, mutta lähes joka viides terveistä ihmisistä kantaa mykoplasmaa hengitysteissään muutaman viikon kerrallaan. Sairastetun infektion jälkeenkin mykoplasma jää hengitysteihin viikkojen tai kuukausien ajaksi. Mykoplasmabakteerit leviävät hengitystie-eritteiden ja käsien välityksellä pisara- ja kosketustartuntana, mutta vain pieni osa tartunnan saaneista sairastuu.

Muista mykoplasmoista poiketen M. pneumoniae voi aiheuttaa hengitystieinfektion lisäksi muidenkin elinten infektioita, mutta ne ovat harvinaisia. Kyseinen mykoplasmabakteeri voi aiheuttaa muun muassa aivokalvon- tai sydänlihastulehduksen, niveltulehduksia sekä ihon ja limakalvojen tulehduksia. Se voi aiheuttaa myös sairastelukierrettä, ylirasituksen kaltaista oireilua ja palautumisongelmia. Lisäksi se voi pahentaa jo olemassa olevaa astmaa. Edellä mainitut haitat voivat johtua joko bakteerin pääsystä verenkierron mukana muihin elimiin tai syntyä bakteerin laukaisemana autoimmuuni-ilmiönä.

Virtsateiden ja sukuelinten infektioita aiheuttavia mykoplasmoja ovat M. genitalium, M. hominis ja Ureaplasma urealyticum. Kyseisiä mykoplasmoja on usein myös terveiden ihmisten sukuelimissä ja niiden limakalvoilla, ja ne katsotaankin normaaliin ihmisen bakteeristoon kuuluviksi. Tästä huolimatta ne voivat aiheuttaa sukupuolielinten alueen infektioita, kuten virtsaputki-, eturauhas- ja synnytinelintulehduksia. Antibiootit tehoavat hyvin heikosti näihin tulehduksiin.

Mykoplasma koeputkessa

Mykoplasman oireet

Mykoplasma aiheuttaa hengitystieinfektion oireita, kuten kuumetta, yskää, huonovointisuutta ja päänsärkyä. Infektion ensioireina ilmenevät usein vähitellen nouseva kuume ja väsymys, joihin voi liittyä lihassärkyä. Parin päivän kuluttua ensioireista alkavat usein hengitystieoireet, joihin kuuluvat kurkkukipu, nuha ja kova yskä. Tartunnan saaneen yleistila pysyy kuitenkin hyvänä. Mykoplasma voi aiheuttaa myös keuhkoputkentulehduksen tai keuhkokuumeen.

Mykoplasma tarttuu hengitystie-eritteiden välityksellä pisara- ja kosketustartuntana esimerkiksi yskiessä tai aivastaessa. Itämisaika tartunnasta oireiden alkuun on 1–14 vuorokautta. Muiden hengitystieinfektioiden tavoin mykoplasmatartuntojakin voidaan estää ja vähentää huolellisella käsihygienialla sekä aivastamalla ja yskimällä oikein. Käsihygieniaksi riittää käsien peseminen vedellä ja saippualla aina ulkoa sisälle tultaessa ja ennen ruokailua. Veden ja saippuan sijaan voi käyttää myös käsien desinfiointiin tarkoitettuja liinoja tai puhdistusaineita, jotka ovat yhtä tehokkaita kuin saippuapesu.

Mykoplasman hoito

Mykoplasmainfektio voidaan varmistaa verinäytteestä vasta-ainetutkimuksilla, joita varten tarvitaan kaksi seeruminäytettä kahden viikon välein. Diagnoosi perustuu näytteistä löytyviin kohonneisiin vasta-ainepitoisuuksiin. Mykoplasmabakteerit voidaan havaita myös nielunäytteistä ja ysköseritteistä.

Lieväoireinen mykoplasma ei tarvitse hoitoa, ja se paranee yleensä itsekseen parissa viikossa. Sairastettu mykoplasma antaa muutaman vuoden immuniteetin taudinaiheuttajaa vastaan. Tämän jälkeen mykoplasma voi aiheuttaa infektion uudelleen. Jos infektio aiheuttaa runsaasti oireita tai pitkittyy, sitä hoidetaan tietyillä antibiooteilla noin kahden viikon ajan. Koska mykoplasmabakteereilla ei ole soluseinää, vain harvat lääkkeet tehoavat niihin. Esimerkiksi penisilliinit eivät tehoa mykoplasmaan, mutta muutamilla antibiooteilla voidaan parantaa mykoplasman aiheuttama tulehdus. Mykoplasman poikkeava rakenne antaakin sille mahdollisuuden lisääntyä ihmiselimistön solujen sisällä, jossa se voi piileskellä antibioottien ulottumattomissa.

M. pneumoniae on herkkä makrolidi- ja tetrasykliini-ryhmien antibiooteille, kuten doksisykliinille, eritromysiinille, atsitromysiinille, roksitromysiinille ja klaritromysiinille. Mykoplasmaa voidaan hoitaa myös fluorokinololi-ryhmään kuuluvilla antibiooteilla. Mykoplasman aiheuttamat oireet häviävät hitaasti hoidon aikana, ja mykoplasma jää hoidosta huolimatta hengitysteiden limakalvoille useiksi viikoiksi. Antibioottien ohella mykoplasman hoidossa hyödynnetään usein vastustuskykyä vahvistavia valmisteita, kuten maitohappobakteereita ja D-vitamiinia, sekä muita tulehduslääkkeitä ja limaneritystä hillitseviä lääkkeitä.

Mykoplasman paranemista kuvataan usein häntämäiseksi, sillä se edellyttää pitkää toipumisaikaa erityisesti urheilijoilla. Vaikka mykoplasman aiheuttama tulehdus rauhoittuisikin nopeasti antibiooteilla, tulehduksen aiheuttaman elimistön kuormitustilan tasaantuminen voi viedä kuukausia.

Mykoplasma ja urheilijat

Muiden tulehdusten tavoin mykoplasmalle on ominaista urheilijan näkökulmasta se, että sairaus estää normaalin palautumisen rasituksesta ja johtaa näin ollen alipalautumiseen. Mykoplasma on tyypillisesti urheilevien lasten, nuorten ja nuorten aikuisten sairaus. Syytä tälle ei tiedetä tarkkaan, mutta pääsyy on todennäköisesti otollinen ikä tartunnalle sekä oireiden paheneminen rasituksessa yhdistettynä palautumisongelmiin.

Toisinaan urheilijat pelkäävät, että heidät leimataan harhaluuloisiksi, sillä mykoplasman oireiden monimuotoisuus ja psyykkiset kuormitustekijät voivat johtaa vääriin johtopäätöksiin esimerkiksi harjoittelussa. Urheilevalle on myös henkisesti haastava huomata, ettei keho toimi eikä palaudu rasituksesta normaalisti. Mykoplasman puuttuvan soluseinän takia vain tietyt antibiootit toimivat sen hoidossa. Mykoplasman poikkeuksellinen rakenne mahdollistaa myös sen lisääntymisen solujen sisällä ja säilymisen antibioottien ulottumattomissa.

Antibiootit vähentävät mykoplasman lisääntymistä mutta eivät hävitä tautia kokonaan. Mykoplasman poistuminen elimistöstä edellyttää elimistön oman immuunijärjestelmän toimintaa. Mykoplasmasta parantuminen voi kestää kauan, jopa harjoitus- tai kilpailukauden yli, ennen kuin tulehduksen aiheuttama elimistön poikkeuksellinen kuormitustila laantuu ja elimistö alkaa taas palautua normaaliin tasapainoonsa. Erityisesti kestävyysurheilussa mykoplasma ja varsinkin sen huono hoito voivat aiheuttaa haittaa pitkään.

Nuorten urheilijoiden kohdalla huomioon on otettava myös se, että riittämätön lepo, vääränlainen tai liian vähäinen ravinto tai vääränlainen harjoittelu voivat johtaa mykoplasmaa muistuttavaan alipalautumistilaan. Edellä mainituista syistä aiheutuva alipalautumistila menee kuitenkin ohi levolla, oikeanlaisella ravinnolla ja yksilöllisesti suunnitellulla harjoittelulla.