Kondylooman hoito

Kondylooma eli visvasyylä on verrattain yleinen sukupuolitauti, jonka aiheuttaa ihmisen papilloomavirus eli HPV. Se aiheuttaa kukkakaalimaisia syyliä sukuelinten alueelle. Hoitoon voidaan käyttää sekä voiteita, että liuoksia ja näkyviä tuloksia voidaan odottaa noin viikon kuluttua hoidon aloittamisesta.

Voit tilata lääkkeesi netistä suoraan kotiin täyttämällä lyhyen terveyskyselyn, jonka avulla terveystietosi tarkistava lääkäri varmistuu siitä, että tilaamasi lääke on sinulle sopiva ja turvallinen ja kirjoittaa sinulle reseptin. Lääkkeet toimitetaan neutraalissa pakkauksessa valitsemaasi osoitteeseen. Lääkkeet toimittaa euroClinix, joka on sähköisiin lääkäripalveluihin erikoistunut yritys, joka on toiminut alalla jo vuodesta 2004.

Kondylooma

Mikä on kondylooma?

Kondylooma on virusperäinen sukupuoliyhdynnän aikana limakalvokontaktin kautta tarttuva sukupuolitauti. Sen aiheuttaja on ihmisen papilloomavirus (human papilloma virus), joka tunnetaan myös nimellä HPV. Kondylooma kuuluu klamydian ja sukuelinherpeksen kanssa Euroopan ja samalla Suomen yleisimpiin sukupuolitauteihin. Jopa noin puolet seksiä harrastavista saa kondyloomatartunnan jossain vaiheessa elämäänsä. Naisilla on todettu olevan suurempi riski saada tartunta kuin miehillä.

Kondylooman oireisiin kuuluvat sukupuolielinten alueelle ilmestyvät syylät, joita nimitetään kondyloomiksi tai visvasyyliksi. HPV-infektion aiheuttamia syyliä voi esiintyä sukupuolielinten lisäksi peräaukon alueella ja joissakin tapauksissa myös virtsaputkessa tai peräsuolessa. Syylät eli ihon ja limakalvojen kasvaimet ilmenevät yleensä nuppineulanpään kokoisina näppylöinä. Tavallisesti ne ovat kivuttomia mutta voivat aiheuttaa myös kutinaa tai kirvelyä. Infektion aiheuttamat visvasyylät ovat punertavia, valkoharmaita tai ruskehtavia ja muodoltaan suippoja. Usein niitä kasvaa suuri joukko vieri vieressä, jolloin niitä kuvaillaan kukkakaalimaisiksi. Syylät voivat olla myös niin pieniä, ettei niitä havaita paljaalla silmällä eikä välttämättä edes lääkärin tekemässä tutkimuksessa.

Muiden virusten tavoin HPV:kin voi muihin kehon osiin kulkeutuessaan aiheuttaa syyliä muuallekin kuin sukupuolielinten alueelle. Syylien hoidossa voidaan käyttää erilaisia lääkkeitä sekä jäädytys- tai leikkaushoitoa. Ulkoisia syyliä voi hoitaa myös itse lääkärin opastuksella. Erilaisista hoitomenetelmistä huolimatta syylillä on kuitenkin vahva taipumus uusiutua.

Mikä aiheuttaa kondylooman?

Ihmisen papilloomaviruksen aiheuttama kondylooma tarttuu yleisimmin suojaamattomassa sukupuoliyhteydessä limakalvokontaktin kautta. Tartunnalta voi suojautua käyttämällä kondomia. HPV-viruksia tunnetaan tällä hetkellä yli sata erilaista virustyyppiä. Tavallisesti kondyloomaa ja visvasyyliä aiheuttavat virukset kuuluvat HPV-virusten tyyppeihin 6 ja 11, jotka ovat matalan riskitason viruksia. Arvioidaan, että tyypit 6 ja 11 aiheuttavat noin 90 prosenttia kondyloomatartunnoista. Korkean riskitason HPV-virustyypit 16 ja 18 ovat kohdunkaulan syövän aiheuttajia, joita vastaan kehitetty HPV-rokote on osoittautunut myös tehokkaaksi syylien ehkäisymenetelmäksi.

Kondylooman oireet

Kondylooma voi olla täysin oireeton tai siihen voi liittyä näkyviä oireita. Oireet voivat ilmetä muutaman päivän kuluttua tartunnan saamisesta, mutta tavallisesti niiden ilmenemiseen kuluu kuukausia tai jopa vuosia. Yleisimmin itämisaika tartunnasta näkyviin muutoksiin on muutamasta viikosta kolmeen kuukauteen.

Kondylooma voi oireilla monella tavalla, ja tartunta voi aiheuttaa samanaikaisesti useita oireita. Yksi yleisimmistä kondylooman oireista on kivun tai kutinan tunne sukupuolielinten alueella. Näkyvistä oireista selkein on visvasyylien ilmaantuminen sukupuolielinten alueelle.

  • Kondyloomarakkulat miehillä
  • Peniksessä / peniksen päässä
  • Virtsaputkessa
  • Peräaukon alueella tai peräaukossa
  • Nivustaipeissa
  • Kondyloomarakkulat naisilla
  • Vaginassa
  • Ulkosynnyttimissä
  • Peräaukon alueella tai peräaukossa
  • Nivustaipeissa

Visvasyyliä voi ilmetä koko genitaalialueella sekä peräaukon alueella. Mikäli taudin aiheuttajia kulkeutuu muihin kehon osiin, voi niihinkin kasvaa syyliä. Naisilla syyliä kasvaa pääasiassa häpyhuulissa, emättimen aukon lähellä sekä kohdunkaulassa, joissakin harvinaisissa tapauksissa myös virtsaputken suulla. Miehillä syyliä ilmestyy pääsääntöisesti terskaan, esinahkaan ja virtsaputken aukolle.

Onko kondylooma vaarallinen?

Kondylooma voi olla vaivana erittäin epämiellyttävä mutta ei kuitenkaan vaarallinen. Tartunnasta on kuitenkin syytä keskustella lääkärin kanssa, mikäli oireisiin kuuluu kondyloomalle ei-tyypillisiä oireita, kuten vaikeudet virtsan pidättämisessä tai ylimääräinen vuoto rinnoista.

Yleinen ja tiukassa istuva pelko on se, että kondylooma aiheuttaa riskin sairastua kohdunkaulan syöpään. Kyseessä on kuitenkin vain harhaluulo, sillä kondylooman aiheuttava HPV-virustyyppi on eri HPV-virustyyppi kuin se, jonka tiedetään aiheuttavan kohdunkaulan syöpää. Mikäli epäilee saaneensa tartunnan kahdesta eri HPV-virustyypistä, on suositeltavaa käydä lääkärin vastaanotolla mahdollisimman pian.

Miten kondyloomaa hoidetaan?

Kondylooma on virustauti, joten sitä ei voida parantaa kokonaan lääkkeillä. Tartunta paranee ajan myötä itsestään elimistön oman immuunipuolustusjärjestelmän aktivoituessa. Paranemisen nopeus riippuu yksilöllisistä immuunipuolustuksen eroista, mutta se voi kestää 6–12 kuukautta ja joskus pidempäänkin. Elimistö kehittää paranemisprosessin aikana immuniteetin, joka estää saman virustyypin tarttumisen uudelleen.

Kondyloomaa voidaan hoitaa erilaisilla menetelmillä, kuten lääkekuurilla ja kirurgisella hoidolla. Ulkoisia syyliä voi hoitaa myös itse lääkärin opastamilla menetelmillä. Kondylooman hoito vaatii pitkäjänteisyyttä, koska näkyvien syylien ohella sama virustartunta saattaa olla vasta itämässä muilla, sillä hetkellä terveiltä näyttävillä limakalvoilla. Hoidossa on syytä huomioida myös se, että hoito poistaa ainoastaan silmin näkyvät muutokset mutta itse virustartunta voi jäädä elimistöön. Arviolta vajaa viidennes tartunnan saaneista jää viruksen kantajiksi, vaikka näkyvät muutokset ovatkin hävinneet. Mikäli virustartunta jää elimistöön, kondyloomat tai muut papilloomaviruksen tyypit voivat uusiutua pitkänkin ajan jälkeen ilman, että kyseessä on uusi virustartunta.

Kirurginen hoito

Kondylooman aiheuttamat näkyvät syylät aiheuttavat usein psyykkistä ja kosmeettista haittaa, joten niitä voidaan yrittää poistaa jäädyttämällä ja joskus paikallispuudutuksessa laserilla höyrystäen. Syyliä voidaan myös leikata pois. Kirurgista hoitoa suositellaan usein raskaana oleville, mutta sitä voidaan hyödyntää myös sellaisilla potilailla, joilla kondylooman aiheuttamat syylät ovat kasvaneet hyvin suuriksi. Kirurgisessa toimenpiteessä suuret ja haitalliset syylät poistetaan sukupuolielinten alueelta, mutta itse kondyloomatartuntaa ei voida parantaa eikä poistaa kirurgisesti.

Lääkekuuri

Kondylooman oireita voidaan lievittää antiviraalisilla lääkkeillä, joiden vaikuttavana aineena on useimmiten joko podofyllotoksiini tai imikimodi. Kyseisten lääkeaineiden on todettu tehoavan erinomaisesti kondylooman aiheuttamiin syyliin, vaikka niiden vaikutus- ja käyttötavat ovatkin hyvin erilaiset.

Podofyllotoksiinia levitetään paikallisesti sukupuolielinten alueen syylien päälle. Podofyllotoksiini vaikuttaa syyliin lamauttavasti tuhoten niiden kuoren. Sen vaikutus perustuu solujen jakautumisen estämiseen. Koska infektoituneet solut eivät pääse uusiutumaan tartunnan aiheuttamassa rakkulassa, syylät alkavat vähitellen pienentyä ja lopulta häviävät. Podofyllotoksiinia sisältäviä lääkkeitä on saatavilla useilla kauppanimillä, kuten Wartec ja Condyline.

Imikimodi puolestaan vaikuttaa epäsuorasti vahvistaen kehon omaa vastustuskykyä. Toisin sanoen imikimodi ei itsessään vaikuta viruksiin eikä bakteereihin, vaan se tehostaa kehon omaa immuunijärjestelmää. Tällöin elimistö puolustautuu itse syyliä ja HPV-virusta vastaan häivyttäen syylät lopulta kokonaan. Imikimodin käyttöä suositellaan useimmiten vasta siinä tapauksessa, kun muut hoitokeinot eivät ole tuottaneet toivottua tulosta.