Influenssa

Influenssa on etenkin talviaikaan yleinen hengityselinten virustauti, joka aiheuttaa kovan kuumeen ja lihaskipuja. Influenssa muistuttaa oireiltaan flunssaa, mutta se on rajumpi ja voi aiheuttaa erilaisia jälkitauteja. Influenssan hoitoon ja ennaltaehkäisyyn on olemassa lääkeaine nimeltä oseltamiviiri.

Oseltamiviiriä voi tilata netistä kätevästi suoraan kotiovelle. Lääkkeet toimittaa euroClinix, joka on toiminut alalla jo vuodesta 2004. Tilatessasi sinun täytyy ainoastaan täyttää lyhyt terveyskysely, jonka avulla lääkäri varmistuu lääkkeen sopivuudesta ja turvallisuudesta sinulle.

Mikä influenssa on?

Influenssa on influenssavirusten aiheuttama äkillinen ylempien hengitysteiden tulehdus, joka tarttuu ihmisestä toiseen hengitystie-eritteiden välityksellä. Influenssaan sairastunut erittää virusta hengitysteihinsä ja voi tartuttaa influenssan muihin joko pisaratartuntana yskiessään ja aivastaessaan tai kosketustartuntana käsien välityksellä niistäessään. Influenssa leviää helposti ahtaissa tiloissa, kuten kouluissa, varuskunnissa ja julkisissa liikennevälineissä.

Influenssan itämisaika on useimmiten 1–3 vuorokautta, ja tartunnan saaneista noin puolet sairastuu. Influenssan oireet muistuttavat hyvin paljon flunssan eli nuhakuumeen oireita, mutta ne, erityisesti kuume ja lihassäryt, ovat influenssassa yleensä flunssaa voimakkaammat. Sama influenssavirus voi aiheuttaa eri henkilöille hyvinkin erilaisia oireita nuhasta ja kurkkukivusta kovaan kuumeeseen ja silmän sidekalvon tulehdukseen eli konjunktiviittiin. Riski saada bakteerien aiheuttamia jälkitauteja on influenssassa suurempi kuin flunssassa. Influenssan jälkitauteihin kuuluvat muun muassa keuhkokuume, poskiontelo- ja välikorvatulehdus ja joissakin tapauksissa aivokalvontulehdus (meningiitti) tai sydänlihastulehdus (myokardiitti).

Flunssaa aiheuttavia viruksia on pari sataa, kun taas influenssavirukset voidaan jakaa kolmeen päätyyppiin eli A-, B- ja C-tyyppeihin. Näistä A- ja B-tyypit aiheuttavat vuosittaisia influenssaepidemioita. A-tyyppi jakautuu useisiin alatyyppeihin, joista epidemioita aiheuttavat nykyisin tyypit A(H1N1) ja A(H3N2). Influenssan B-tyypin aiheuttamat epidemiat ovat yleensä lievempiä kuin A-tyypin aiheuttamat, ja ne ajoittuvat usein lähemmäs kevättä kuin talvea. A-tyypin epidemiat alkavat pääasiassa talvella, keskimäärin vuodenvaihteen tienoilla.

Perusterveillä influenssa paranee yleensä itsestään nopeasti: kuume ja lihaskivut häviävät 3–5 päivässä. Sen sijaan yskä ja nuha voivat kestää useamman viikon lieventyen vähitellen. Perussairautensa takia riskiryhmiin kuuluvilla influenssan oireet voivat olla voimakkaammat, ja heille suositellaankin rokotuksen ottamista ennen epidemian arvioitua alkamisaikaan. Tavallisesti influenssarokotukset alkavat sairaaloissa ja terveyskeskuksissa marraskuussa.

Nainen ja influenssa

Influenssan oireet ja riskiryhmät

Influenssa alkaa tavallisesti nopeasti nousevalla korkealla kuumeella, johon liittyy lihaskipuja, päänsärkyä ja huonovointisuutta. Usein ilmenee myös kuivaa yskää, kurkkukipua, nuhaa ja nenän tukkoisuutta. Influenssan oireet muistuttavat paljon flunssan eli nuhakuumeen oireita mutta ovat usein voimakkaampia. Erityisesti hengitystieinfektion tavallista ankarammat oireet viittaavat influenssaan. Lapsilla influenssa saattaa aiheuttaa myös maha- ja suolisto-oireita. Influenssan jälkeen voi ilmetä erilaisia jälkitauteja, kuten keuhkokuumetta tai poskiontelotulehduksia. Mikäli influenssan oireet pahenevat tai palaavat jo kerran lievityttyään, on syytä epäillä jälkitautia.

Influenssan erottaminen flunssasta ei ole helppoa, eikä lääkäri pysty ilman laboratoriotestejä erottamaan niitä toisistaan. Influenssavirus voidaan osoittaa ylähengitysteiden eritteistä useilla eri menetelmillä. Pikatesteillä se voidaan todeta 15–30 minuutissa. Influenssaa on syytä epäillä silloin, kun tiedetään influenssaepidemian olevan meneillään ja kun potilaalla on korkea kuume sekä lihaskipuja.

Influenssan oireet tai seuraukset voivat olla perusterveitä ihmisiä vakavampia niillä, jotka kuuluvat perussairautensa takia riskiryhmään. Riskiryhmäläiset saavat ilmaisen influenssarokotuksen taudin puhkeamisen ehkäisemiseksi. Riskiryhmiin kuuluvat esimerkiksi henkilöt, joilla on

– krooninen sydänsairaus, kuten sepelvaltimotauti tai sydämen vajaatoiminta

– krooninen keuhkosairaus, kuten astma tai keuhkoahtaumatauti

– krooninen aineenvaihduntasairaus, kuten diabetes

– krooninen maksasairaus tai munuaisten vajaatoiminta

– vastustuskykyä heikentävä sairaus, kuten leukemia tai HIV

– vastustuskykyä heikentävä hoito, kuten solunsalpaajat

– krooninen neurologinen sairaus tai hermolihastauti, kuten MS-tauti

Influenssan hoito

Influenssan hoitoon on kaksi lääkeainetta: oseltamiviiri ja tsanamiviiri. Oseltamiviiria on saatavilla kapseleina ja liuoksena, tsanamiviiri puolestaan hengitetään Diskhaler-laitteen kautta. Lääkekuuri kestää viisi päivää, ja sillä voidaan sekä hoitaa että ennaltaehkäistä influenssaa. Paras teho viruslääkkeillä saavutetaan, kun lääkitys aloitetaan 48 tunnin sisällä ensimmäisten oireiden ilmenemisestä. Suurimman hyödyn influenssalääkkeistä saavat ne, joilla on jokin krooninen sairaus, jota influenssa voi pahentaa. Sen sijaan perusterveillä viruslääkkeen antama hyöty influenssan paranemisessa on melko vähäinen. Virusflunssaan eli nuhakuumeeseen viruslääkkeet eivät vaikuta lainkaan. Ne kuitenkin vähentävät bakteerijälkitautien, keuhkokuumeen ja korvatulehduksen riskiä.

Rokotukset

Influenssaa vastaan on kehitetty rokote, jonka koostumusta vaihdellaan vuosittain kiertävien virustyyppien mukaan. Suosituksen rokotteessa huomioitavista viruksista antaa Maailman terveysjärjestö (WHO), ja myyntiluvan Suomessa saataville rokotteille antaa Euroopan lääkevirasto (EMA). Tavallisesti rokotteessa on kahden A-influenssaviruksen ja yhden B-influenssaviruksen osia. Jos epidemian aiheuttava virus on jokin rokotteen virustyypeistä, rokote pienentää riskiä sairastua noin 80–90 prosentilla. Pistosrokotteen rinnalle on kehitetty nenäsumuterokote, jota voivat käyttää 24–35 kuukauden ikäiset lapset. Nenäsumuterokote sisältää eläviä viruksia, ja sen suojateho on hieman parempi kuin pistosrokotteen.

Rokote on paras suoja influenssaa vastaan. Se vähentää influenssatartuntojen määrää, vakavan influenssan esiintymistä, jälkitauteja sekä influenssasta johtuvia lääkäri- ja sairaalakäyntejä ja kuolemantapauksia. Suurin osa rokotteen saaneista välttyy influenssalta. Jos rokotettu saa tartunnan, influenssa on yleensä lievempi ja toipuminen nopeampaa kuin ilman rokotetta. Rokotteet voivat aiheuttaa myös lieviä haittavaikutuksia, kuten pistoskohdan kipua ja punoitusta, ihoreaktioita, päänsärkyä, huonovointisuutta sekä lihas- ja nivelsärkyjä. Vakavimmat influenssarokotteen haittavaikutukset ovat ilmenneet vuosien 2009–2010 influenssa A(H1N1) -pandemian rokotteissa, joiden epäillään altistaneen lapset ja nuoret narkolepsian puhkeamiselle.

Suomessa maksuttoman influenssarokotteen saavat kaikki 6–35 kuukauden ikäiset lapset, yli 65-vuotiaat, raskaana olevat naiset ja riskiryhmiin kuuluvat henkilöt. Lisäksi rokotus annetaan varusmiespalveluksessa oleville, vakavalle influenssalle alttiiden henkilöiden lähipiirille sekä sosiaali- ja terveydenhuollossa ja lääkehuollossa työskenteleville. Sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevien rokottamisella pyritään suojaamaan esimerkiksi lääkärissä käyvien potilaiden terveyttä.

Näin ehkäiset influenssan leviämistä

Influenssa tarttuu ihmisestä toiseen hengitystie-eritteiden välityksellä joko pisara- tai kosketustartuntana. Tartunnan saaneen tartuttava aika alkaa 1–2 päivää ennen oireiden alkua ja on suurimmillaan 1–3 päivän oireiden alkamisesta. Tarttuvuus kestää aikuisilla keskimäärin viisi päivää ja lapsilla seitsemän päivää.

Ihmiskontaktien välttäminen influenssan aikana ei suojaa ympäristöä, koska epidemian aikana tartuttajia, sekä oireellisia että oireettomia, on hyvin runsaasti. Omaa tartuntariskiä voi pienentää pesemällä käsiä vedellä ja saippualla. Tämän on todettu olevan hyvä keino tartunnan leviämisen ehkäisemiseksi koulussa, päivähoidossa ja työpaikoilla. Käsien pesu aina ulkoa tultaessa ja ennen ruokailua on riittävä. Desinfioivat käsipyyhkeet ja puhdistusaineet ovat yhtä tehokkaita kuin käsien peseminen. Nuhasta ja yskästä kärsiessä tulisi aivastaa ja yskiä niin, että kasvojen edessä on joko kädet tai esimerkiksi nenäliina, jolloin hengitystie-eritteet eivät siirry suoraan toisen ihmisen päälle.

Influenssasta kärsiessä tulee levätä ja juoda riittävästi vettä. Tarvittaessa voi käyttää kipu- ja särkylääkkeitä. Liikuntaa kannattaa välttää influenssaa sairastaessa, erityisesti kuumeen ja lihassärkyjen aikana. Raskaampaa urheilua tulisi välttää niin kauan kuin influenssan oireita on havaittavissa. Näin voidaan välttää influenssan paheneminen ja mahdolliset jälkitaudit.