Akne – Finnejä aiheuttava ihosairaus

Akne, kansanomaisesti finnitauti, on yleinen ja erityisesti nuoria vaivaava ihotauti. Lähes 90 prosenttia nuorista kärsii jonkinasteisesta aknesta, tytöt pääasiassa 14–17-vuotiaina ja pojat muutaman vuoden vanhempina. Lievä akne paranee usein ihon rasvaisuutta vähentävillä puhdistusaineilla, musta- ja valkopäiden hoitoon tarkoitetuilla voiteilla ja ajan kuluessa. Noin 30–50 prosentilla on kuitenkin niin vakava akne, että se vaatii lääkärihoitoa, ja noin kymmenellä prosentilla nuorista on vaikea akne. Vaikka akne yhdistetään usein murrosikään, se ei kuitenkaan ole ainoastaan nuorten vaiva. Akne voi jatkua murrosiän jälkeenkin, ja noin neljällä prosentilla ilmenee aknea vielä 40-vuotiaanakin.

Ulkoinen olemus mielletään erityisesti nykyaikana hyvin tärkeäksi, ja ihon kunto vaikuttaa oleellisesti ulkonäköön. Ihon kunto voi heijastua myös psyykkiseen hyvinvointiin ja ihmissuhteisiin. Aknen merkitystä ei tule vähätellä, sillä se on juuri niin vakava ongelma kuin siitä kärsivästä tuntuu. Aknea osataan hoitaa nykyisin tehokkaasti erilaisilla menetelmillä, joten sen vaivatessa on hyvä kääntyä lääkärin puoleen hoitovaihtoehtojen selvittämiseksi.

Aknen aiheuttajat

Akne on talirauhasten tulehdus, jossa tulehduksen aiheuttavat ihon normaalikasvustoon kuuluvat bakteerit, pääasiassa Propionibacterium acnes. Muita tekijöitä aknen synnyssä ovat lisääntynyt talineritys sekä talirauhasten tavallista suurempi koko ja niiden tiehyiden tukkeutuminen. Tavallisesti talirauhasten tiehyiden tukkeutuminen johtuu komedoista eli ”ihomadoista”, jotka koostuvat talista ja talirauhasten tiehyiden erittämästä sarveisaineesta eli keratiinista. Komedot voidaan jakaa kahteen tyyppiin: sulkeutuneisiin eli vaaleisiin komedoihin ja avoimiin komedoihin eli mustapäihin. Komedot sisältävät bakteereita, ja aknebakteerien määrän on todettu lisääntyneen niissä.

Talirauhasen tiehyen tukkeutumisesta johtuva talirauhasen tulehtuminen näkyy talirauhasen turpoamisena ja sen päällä olevan ihon punoittamisena. Tulehduksen painopiste on talirauhasen tiehyessä tai itse talirauhasessa. Varsinaisia tulehduksen aiheuttajia ovat talin hajoamistuotteet, jotka syntyvät Propionibacterium acnes -bakteerin hajottaessa talia. Tulehtuneet ja punaiset näppylät voivat olla kivuliaita ja aiheuttaa pahimmassa tapauksessa arpia.

Perimä vaikuttaa voimakkaasti komedojen ja aknen, erityisesti onteloaknen, syntyyn. Aurinkoaltistus, rasvaiset voiteet ja kuuma ympäristö voivat lisätä akneoireita. Hormoneilla on myös vaikutusta akneen, sillä naisilla ilmenee akneoireita tavallista enemmän juuri ennen kuukautisia. Joillakin myös ovulaatio saattaa aiheuttaa akneoireita. Erilaiset hormonaaliset ehkäisyvalmisteet voivat vaikuttavista aineistaan riippuen joko hoitaa tai pahentaa aknea. Yhdistelmäehkäisypillereitä käytetään usein aknen hoitoon, kun taas minipillerit voivat pahentaa aknea. Myös jotkin lääkevalmisteet voivat pahentaa aknea tai edesauttaa sen puhkeamista. Tällaisia lääkkeitä ovat astman ja allergioiden hoidossa käytettävät kortikosteroidit, epilepsialääkkeet, testosteroni sekä anaboliset steroidit. Aknen taustalla voi olla myös sairauksia, kuten munasarjojen monirakkulatauti.

Akne ilmenee eri tavoin

Akne voidaan jakaa ihomuutosten vaikeuden ja luonteen perusteella kolmeen päätyyppiin: ei-tulehdukselliseen, tulehdukselliseen sekä vaikeaan akneen. Usein ensimmäinen merkki varsinaisesta aknesta ovat komedot. Niiden ilmetessä puhutaan komedoaknesta. Tällöin ihossa on runsaasti sekä avoimia että sulkeutuneita komedoita mutta vain vähän tulehduksellisia muutoksia. Komedoaknessa näppylöitä on erityisesti otsalla ja ohimoissa mutta myös muualla kasvoissa. Komedoaknea esiintyy eniten 12–15-vuotiailla. Sen aikana voi syntyä myös niin kutsuttuja jättikomedoja. Tällöin tukkeutuneen talirauhasen suulla on tavallista suurempi komedo, mikä johtaa talirauhasen suurentumiseen. Jättikomedo voi ajan myötä kehittyä ateroomaksi.

Suurimmalla osalla aknea sairastavista on niin sanottu tavallinen eli nuoruusiän akne (acne vulgaris), jolle ominaisia ovat punaiset näppylät, märkänäppylät ja komedot. Tavallista aknea esiintyy useimmiten poskissa, otsalla ja hartioissa, mutta sitä voi olla myös alempana selässä, olkavarsissa tai rinnassa. Tavallista aknea esiintyy eniten murrosiän loppupuolella, tytöillä 14–17-vuotiaina ja pojilla pari vuotta vanhempina.

Kystinen akne eroaa komedoaknesta ja tavallisesta aknesta siten, että siinä ihoon syntyy syviä ontelomaisia tulehduspesäkkeitä, joista voi jäädä arpia. Kystat voivat olla kivuliaita, ja niiden sisällä on verensekaista juoksevaa märkää. Toinen ihoa helposti arpeuttava aknetyyppi on onteloakne (acne conglobata), jota esiintyy miehillä useammin kuin naisilla. Sen puhkeamiseen vaikuttavat voimakkaasti perinnölliset tekijät. Onteloakne alkaa yleensä 18–30-vuotiaana ja voi kestää hoitamattomana jopa useita kymmeniä vuosia. Onteloaknelle ovat tyypillisiä isot märkäontelot selässä. Märkäonteloita ilmenee joskus myös kasvoissa, rinnassa ja pakaroissa. Onteloaknelle ovat tyypillisiä myös kaksois- ja kolmoiskomedot eli kaksi tai kolme hyvin lähekkäin olevaa suurta mustapäätä. Ne ovat merkki kahdesta tai kolmesta tiehyestä samaan talirauhaseen.

Fulminantti akne (acne fulminans) on harvinainen, ja sitä esiintyy lähes yksinomaan nuorilla pojilla. Fulminantti akne on vaikea aknetyyppi, jossa iholle syntyy haavautuvia kyhmyjä ja potilaalla on erilaisia yleisoireita, kuten kuumetta, lihas- ja nivelkipuja ja vakavimmassa tapauksessa jopa luuston tulehduspesäkkeitä.

Ruusufinni (acne rosacea) on samantapainen talirauhasten tulehdustauti kuin akne, mutta sitä ei nimestään huolimatta lasketa varsinaiseksi aknetaudiksi. Ruusufinni puhkeaa yleensä 30–60-vuotiailla, ja taipumus sille on perinnöllinen. Ruusufinni oireilee poskien, nenän, otsan ja leuan punoituksena sekä märkäpäinä. Ruusufinni voi aiheuttaa myös silmien kuivumista.

Akne naisella

Aknen hoito

Aknesta kärsivät kokevat aknen usein vaikuttavan itsetuntoon ja sosiaaliseen kanssakäymiseen. Aknen hoidossa onkin tärkeä lähteä liikkeelle siitä, että akne on juuri niin paha kuin siitä kärsivästä tuntuu. Toisin sanoen hoidon tarvetta ei tule vähätellä. Lievää aknea voidaan hoitaa kotikonstein, mutta vakavan aknen hoitaminen edellyttää lääkärissä käymistä.

Aknen perushoitona on ihon päivittäinen puhdistaminen vedellä ja akneiholle soveltuvalla puhdistusaineella. Erityisesti meikit tulee pestä huolellisesti kasvoilta ennen varsinaista puhdistusta. Lievän aknen hoitoon voi käyttää apteekista ilman reseptiä saatavia bentsoyyliperoksidia sisältäviä voiteita tai geelejä, kuten Basironia. Niitä käytetään yleensä öisin. Bentsoyyliperoksidin käytössä kannattaa huomioida se, että peroksidi vaalentaa herkästi värillisiä kankaita.

Lääkäri voi määrätä aknen hoitoon joko ulkoisesti käytettäviä voiteita ja geelejä tai ulkoisesti käytettävän klindamysiini-antibiootin ja bentsoyyliperoksidin yhdistelmän. Ulkoisesti käytettävät aknelääkkeet sisältävät usein atselaiinihappoa, adapaleenia, tretinoiinia, bentsoyyliperoksidia tai niiden yhdistelmiä.

Ulkoisesti käytettäviä lääkkeitä tehokkaampia ovat sisäiset antibiootit, kuten tetrasykliini, lymesykliini, doksisykliini ja erytromysiini. Antibioottikuuri kestää tavallisesti 3–6 kuukautta. Antibioottien kanssa käytetään yleensä samanaikaisesti bentsoyyliperoksidivalmisteita, joita levitetään iholle. Sisäiset antibiootit parantavat aknen suurimmalta osalta potilaista, mutta akne uusiutuu usein muutamassa kuukaudessa antibioottikuurin loppumisen jälkeen. Naisilla aknen hoidossa voidaan käyttää myös ehkäisypillereitä. Erityisesti antiandrogeenia sisältävät ehkäisypillerit tehoavat akneen.

Vaikeassa aknessa hoitona käytetään usein isotretinoiinia, joka on tehokkain sisäisesti käytettävä aknelääke. Isotretinoiinilla on runsaasti haittavaikutuksia, joista osa on hyvin vakavia. Se voi muun muassa aiheuttaa suolisto-ongelmia, jatkuvia päänsärkyjä, masennusta sekä epämuodostumia sikiölle, minkä takia sen käytön aikana tulee välttää raskaaksi tulemista. Reseptin isotretinoiiniin voi kirjoittaa ainoastaan ihotautien erikoislääkäri. Isotretinoiinikuuri kestää tavallisesti 5–6 kuukautta. Noin 15–20 prosentilla potilaista akne uusiutuu kuukausia tai vuosia kuurin loppumisen jälkeen.